Kilpisjärvi-Tornio maraton -pyöräily tapahtuma 28.7. – 30.7.2021
Alatornion Ahjo järjestää vuosittain Maratonpyöräilyn. Reitti Kilpisjärveltä Tornioon ajetaan kahdessa päivässä. Matkaa reitille tulee noin 500 kilometriä. Kyseessä on kuntotapahtuma.36. Kilpisjärvi-Tornio Maratonpyöräily järjestettiin 28.7-30.7. Tapahtumaan osallistui 98 pyöräilijää. JäPyläisiä tapahtumassa olivat Pekka Jääskeläinen (jutun kirjoittaja), Milla Toivonen, Riitta Kilpeläinen ja Jukka Vanninen.
Olimme kuulleet tapahtumasta muilta siellä käyneiltä pyöräilijöiltä. Tapahtuman järjestelyjä oli kehuttu. Päätimme Millan ja Riitan kanssa keväällä 2020 keväällä että kun tapahtuma tulee myyntiin, niin ilmoittaudumme ja lähdemme pyöräilemään. Tapahtuma myytiin täyteen puolessatoista tunnissa. Kesän tapahtuma siirrettiin kuitenkin Koronan takia vuodelle 2021.
Torstaina 28.7.2021 aamulla olimme Torniossa ravintola Umpitunnelin terassilla rekisteröitymässä tapahtumaan vähän jännityksen sekaisin tuntein, koska kukaan meistä ei ollut aikaisemmin polkenut noin pitkiä etappeja, puhumattakaan siitä, että nyt niitä tulisi kaksi peräkkäin. Samoin sääennuste oli lupaillut Kilpisjärvelle +6 asteen lämpötiloja ja vesisadetta lähtö aamuksi. Terassilla törmäsimme myös Vannisen Jukkaan. Tapahtumassa oli kolme vauhti ryhmää. Me olimme ilmoittautuneet ryhmään, jossa ajonopeus oli noin 30 km/h. Jukka oli vähän vauhdikkaammassa ryhmässä, jonka keskinopeudeksi lupailtiin 35+ km/h.
Ilmoittautumisen jälkeen pyörät pakattiin kuorma-autoon ja pyöräilijät nousivat busseihin. Matka meni yllättävän nopeasti Torniosta kohti Kilpisjärveä, jossa majoittauduimme Kilpisjärvelle.
Perjantai aamu valkeni pilvisenä lämpötilan ollessa noin 10 asteen tienoilla. Tuuli oli kaakosta 3-4 metriä sekunnissa eli vastatuulta oli luvassa. Keskivauhtinen ajoryhmä jaettiin kahteen osaan, joissa kummassakin oli noin 25 pyöräilijää. Kapteeni kertasi alkuun ajosäännöt. Ajomuotona oli hidas telaketju, joka kiersi vastapäivään. Alkuun reitillä oli reipas nousu, jossa noustiin Suomen maanteiden korkeimpaan kohtaan ja siitä aloitettiin sitten laskettelu kohti Äkäslompoloa, joka oli ensimmäisen päivän etapin maali. Ajoryhmän edellä ajoi etuajoneuvo, jossa kulki pyöräilijöiden varusteet ja takana tuli toinen ajoneuvo, josta löytyi apua teknisiin ongelmiin, jos sellaisia tulisi.
Huoltopisteitä oli päivän mittaan noin 50 km välein. Huoltotauolla pääsi lisäämään tai poistamaan vaatteita ja tankkaamaan huollon järjestämiä eväitä. Aurinkokin alkoi pikkuhiljaa lämmittämään niin vaatetusta sai keventää ihan lyhyisiin saakka. Kilpisjärveltä Muonioon nautittiin jokivarren tunturikoivikkoisista maisemista. Tie oli mukavasti kumpuilevaa, joten kevyeen vastatuuleen sai vetovuorossa vähän tehdä töitäkin. Muonion jälkeen mäntymetsät ja suot täyttivät maisemat. Keskinopeus oli kivasti pysynyt viimeiselle huoltopisteelle noin 31 km/h tuntumassa. Viimeisen huollon jälkeen alkoi vapaataival, jonka sai ajella omaa vauhtiaan. Päivän viimeiset 50 kilsaa olivatkin myös päivän nopeimmat. Nopein vitonen vedettiin noin 42 km/h keskinopeudella. Äkäshotellin pihalla oli kiva todeta, että oli hyvä alkulämmittely tuo ensimmäinen 200 jonka jälkeen jaksoi vielä vähän kiristää ja kuitenkin saapua etapilta hyvävoimaisena perille. Jukkakin tuli perille melkein samoihin aikoihin, vaikka vauhtiryhmä oli lähtenyt aamulla 1,5 tuntia myöhemmin.
Lauaantai aamu oli kuiva ja päiväksi luvattiin hyvää ajokeliä ja mietoa myötätuulta. Reitti suuntasi Kolariin, josta jatkettiin Väylänvarrentietä Torniojoen rantoja hipoen kohti Torniota. Perjantaina ryhmäajo sujui samaan malliin kuin torstaina, ja tauot menivät rutiinilla eikä niissä turhia kuhnailtu. Päivän reitti oli vähän tasaisempi kuin torstaina ja myötätuuli siivitti ajamista niin ettei vetovuorossakaan tarvinnut kovasti pusertaa. Päivän keskinopeudeksi 258 kilometrin etapilla muodostui 32,4 km/h.
Vauhtiryhmä pusersi viimeisessä huollossa meistä ohitse. Vastaavasti me ohitimme hitaimman ajoryhmän edellisellä tauolla.
Jäpyn värit herättivät matkalla mukana olleen Rovaniemeläisen Matin kertomaan meille tarinoita 70-luvun pyöräilystä. Hän oli ollut kisaamassa Jäpyn järjestämässä Tempoajossa tuolloin.
Ryhmäajotaidoista oli kyllä hyötyä tuolla reissulla. Kaikki pyöräilijät eivät olleet ajaneet ryhmässä ja varsinkin alkuun piti aistit valppaina, kun katseli miten muut ajavat. Tapahtuman jälkeisessä gaalassa palkittiin eniten osallistuneita ja ajoryhmien kapteeneiden valitsemat ryhmien esimerkkiajat. Meidän ryhmästämme tuon palkinnon sai Riitta.
Maraton pyöräily oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvin järjestetty tapahtuma. Riitti kun aamulla pumppasi kumit ja nousi pyörän selkään ja alkoi polkemaan. Kaikki muu hoidettiin järjestäjän toimesta. Erittäin hieno tapahtuma.
JäPyläiset aurinkoisissa tunnelmissa maalissa: Milla Toivonen, Pekka Jääskeläinen, Riitta Kilpeläinen ja Jukka Vanninen
Huoltopisteellä tankkausta.
Tunnelmaa matkan varrelta.
